Pohjois-Karjalan Suojeluskuntien Perinneyhdistys ry on toiminut vajaa puolitoista vuotta. Jäsenmäärän kasvu on ollut tasaista. Tällä hetkellä jäsenmäärä on vajaa 140 henkilöä.

Yhdistyksen lyhyen historian yksi merkkitapahtumista oli 16.5.2011. Joensuuhun nykyisin kuuluvassa Tuupovaarassa järjestettiin yhdistyksen juhlallinen lipunnaulaus- ja vihkimistilaisuus. Juhlapaikka oli Tuupovaaran nuorisotalolla ja se sopi hyvin tilaisuuden henkeen. Onhan kyseessä entinen suojeluskuntatalo.

Lipunnaulaus- ja vihkimistilaisuudessa oli yleisöä oli paikalla noin 100 henkeä. Musiikista vastasi Karjalan Sotilassoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Petri Junna.

Alkumarssina soitettiin Suojeluskuntamarssi. Avaussanoissaan yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Kemppi käsitteli yhdistyksen toimintaa vuosien 2010–2011 aikana. Perinnetyön ytimenä ovat niin sanotut perinnepäivät. Niitä järjestetään kahdesti vuodessa eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Muutoinkin koko Pohjois-Karjalan suojeluskuntien perinnetyön ajatuksena on nimenomaan maakunnallisuus. Toimintaa ei ole haluttu keskittää vain Joensuuhun. Esimerkiksi yhdistyksen hallituksen kokoukset pyritään aina pitämään eri paikkakunnilla. Kemppi puhui myös laajemmin suojeluskuntajärjestön merkityksestä 1930-luvulla.

Varsinaisesta lipusta kertoi tarkemmin sen suunnittelija Rauno Suhonen. Hän on erittäin aktiivinen toimija yhdistyksessä. Suhonen totesi puheessaan, että perinneyhdistyksen lipun pääväriksi valittiin ”jääkärinvihreä”. Yhdistyksen tunnus S-kirjaimineen on lipun molemmilta puolilta samanlainen.

Lipun vihkiminen aloitettiin naulaamisella, jossa 22 maanpuolustustahoihin eri tavalla liittyvää henkilöä kävi naulaamassa vuorollaan yhden naulan lipun tankoon. Lipun vihki pastori Antti Lankinen.

Tilaisuuden lopuksi kaikille naulaajille luovutettiin yhdistyksen standaari. ”Karjalaisten laulun” jälkeen juhlaväki siirtyi kunniakäynnille ja seppeleenlaskulle sekä Tuupovaaran sankarihautausmaalle että ”Ukko-Pekka” Vatasen haudalle. Hän oli Pohjois-Karjalassa merkittävä suojeluskuntavaikuttaja 1920- ja 1930 -luvuilla.

Jarkko Kemppi