Helsingin valtauksessa kaatuneiden valkoisten hauta sijaitsee Vanhan kirkon puistossa Bulevardin puoleisella sivustalla. Sinne haudattiin 19. huhtikuuta 1918 kuusitoista pääkaupungin vapautustaistelussa kaikkensa antanutta Helsingin valkokaartilaista.

Lokakuussa 1920 suojeluskuntalaisten haudalle paljastettiin suurin juhlallisuuksin hautamuistomerkki. Mustasta graniitista olevaa kivipaatta koristavat matalat reliefit ratsastavista sotureista ovat antiikin kreikkalaishenkisiä. Ne viittaavat ajatukseen Suomesta läntisen kulttuurin itäisenä etuvartioasemana. Samalla paljastettiin viereen haudattujen saksalaisten sotilaiden sankaripatsas.

Suojeluskuntalaisten hautamuistomerkin suunnittelivat Elias Ilkka ja Erik Bryggman. Edellinen nimitti sitä Helsingin suomalaisten sankaripatsaaksi. Enemmän sitä on kuitenkin kutsuttu nimellä Suomalaisten Vapaussotamuistomerkki.

Toisin kuin muualla maassa, ei Helsingissä ole virallisesti Vapaussodan muistomerkiksi nimettyä patsasta tai muuta muistomerkkiä. Ennen talvisotaa asiasta keskusteltiin, tehtiin aloitteita ja kerättiin varojakin, mutta patsaan sijainnista ei päästy sopuun. Niinpä Vanhan kirkon puiston hautamuistomerkki on saanut hoitaa vapaussodan muistomerkin tärkeää tehtävää.

Itsenäisen Suomen täyttäessä 75 vuotta Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö ja helsinkiläisten korkeakoulujen ja yliopiston ylioppilaskuntien edustajat esittivät Helsingin kaupunginhallitukselle, että Vanhan kirkon puistossa oleva muistomerkki nimettäisiin Vapaussodan sankarimuistomerkiksi. Hanke ei johtanut toivottuun tulokseen.

Nyt Vapaussodan Perinneliitto on ryhtynyt ajamaan tätä kannatettavaa asiaa Vapaussodan Helsingin Seudun Perinneyhdistyksen aloitteesta. Ongelmana on, kuten Helsingin yhdistyksen puheenjohtaja on korostanut, että vapaussota käsitteenä ja toiminnan kokonaisuutena on hämärtymässä nykypolvien silmissä. ”Tuo kehitys on viemässä sisällön myös vapaussota-sanalta, jonka sijalla yhä useammin käytetään muita nimityksiä”, toteaa Ilmari Ojala.

Oikean kuvan saamiseksi kansakunta tarvitsee pääkaupunkiinsa selkeästi vapaussotaa ja sen merkitystä tähdentävän muistomerkin. Sen ei tarvitse olla uusi, vaikka kieltämättä virolaisten vuosi sitten pääkaupunkiinsa pystyttämän valtavan vapaussodan voitonpatsaan (Vabadussõja võidusammas) vaikutus sen nähneisiin suomalaisiinkin on innostava.

Realistisinta ehkä olisi, jos Vanhan kirkon puiston hautamuistomerkki nimettäisiin Vapaussodan muistomerkiksi. Itse muistomerkkiin ei kajottaisi, mutta nimeäminen tapahtuisi sen yhteyteen pystytettävän kyltin kautta. Vapaussodan satavuotismuistojuhlallisuudet muodostavat sopivan tavoiteaikataulun viralliselle nimeämiselle.