Suomesta lähti noin 3 700 vapaaehtoista Viroon auttamaan veljeskansaa sen vapaustaistelussa Neuvosto-Venäjän puna-armeijaa vastaan.

Vapaaehtoiset jakaantuivat kahteen joukko-osastoon: Martin Ekströmin johtamaan I Suomalaiseen Vapaajoukkoon ja Hans Kalmin Pohjan Poikien rykmenttiin. Suomalaisten ja erityisesti Pohjan Pojissa merkittävissä asemissa olleiden jääkäreiden vaiheista Viron vapaussodassa kerrotaan käsillä olevassa lehdessä.

Suomalaisten yhdeksän vuosikymmentä sitten tarjoamaa apua on lyhytaikaisuudestaan huolimatta pidettävä olennaisena koko Viron vapaussodan voitolliselle lopputulokselle. Parhaimmillaan tammikuussa 1919 ehkä jopa kolmasosa Viron armeijasta oli suomalaisia vapaaehtoisia.

Suomalaisten saapumisella oli suuri moraalinen vaikutus virolaisiin. He antoivat tunnustusta suomalaisten rohkeudelle ja sotataidolle. Syytä ei ole liioin unohtaa oikealla hetkellä annettua mittavaa ase- tai taloudellista apuakaan. Suomi esti Viroa sortumasta. Viron ei tarvinnut taistella yksin. Muista Pohjoismaista ei tullut yhtä merkittävää apua.

Marsalkka Mannerheim kiteytti Suomen avun merkityksen muistelmissaan seuraaviin sanoihin:

− Virolaisetkaan eivät olleet saaneet vapauttaan lahjaksi – hekin olivat voittaneet sen suurin uhrein. Mitä meidän vapaaehtoistemme osuuteen tulee, se oli täydessä sopusoinnussa Suomen historiallisen tehtävän kanssa: länsimaisen sivistyksen suojaamisen Pohjolassa. Liioittelematta voitaneen sanoa, että Suomen apu vaikutti tehokkaasti Viron vapauttamiseen ja siten myös muiden Baltian kansallisvaltioiden syntyyn.

Sota jatkui suomalaisten kotiuttamisen jälkeenkin päättyen Virolle varsin edulliseen rauhantekoon Tartossa helmikuussa 1920. Viro sai historiallisen alueensa lisäksi Petserin ja kaistaleen Narvajoen takaista aluetta. Neuvosto-Venäjä joutui maksamaan myös melkoiset sotakorvaukset. Suomen myöhemmin samana vuonna niin ikään Tartossa solmimaa rauhaa ei voi pitää yhtä edullisena.

Maailmansotien välisen ajan Suomessa eli pienoinen myytti historiallisessa kirjallisuudessa. Sen mukaan suomalaiset vapauttivat Viron. Tämä myytti ei enää elä, ja Viron vapaussota on nykypolven suomalaisille jo hyvin kaukainen asia, tuntematon sota. Virossa sen sijaan sodan perintöä vaalitaan myös valtiollisella tasolla. Esimerkkinä suurelle yleisölle suunnatusta nykyaikaisesta perinnetyöstä on muutaman vuoden takainen virolainen suurelokuva Nimet marmoritaulussa. Tässä suhteessa meillä suomalaisilla voisi olla opiksi otettavaa.

Ansio vapaussodan voitosta kuuluu virolaisille itselleen. He lunastivat taistelullaan paikan itsenäisten kansakuntien joukossa – tosin vain pariksi vuosikymmeneksi, mutta vaikutuksensa voittoisalla vapaussodalla on Viron uudelle itsenäisyydelle, kansalliselle itsetunnolle kuin myös Suomen antamalla avulla on merkityksensä maiden nykyisille suhteille, esimerkiksi Suomen ja Viron puolustusvoimien yhteistyölle.

Suomalaisten osanotto Viron vapaussotaan jää historian lehdille ainoana onnistuneena heimosotaretkenä. Vapaussoturi-lehti tulee jatkossa käsittelemään muitakin heimosotien aikakauden 1918−1922 tapahtumia Suomen vapaussodan, talvisodan, jatkosodan ja suojeluskunta- sekä lottaperinteen ohella.