Tämän lehden ilmestymisen aikoihin on kulunut aika tarkalleen 70 vuotta siitä, kun suomalaisten Karjalan Armeija aloitti hyökkäyksen kommunistidiktatuuriin. Suomi oli lähtenyt kesäkuun lopussa 1941 erillissotaan Saksan rinnalla kohdatakseen uudelleen talvisodan aikaisen vihollisensa. Epäilemättä ilman talvisotaa suomalaiset eivät olisi taistelujen tielle lähteneet. Edessä oli koettelemusten aika. Jatkosodastakin Suomi selvisi kuin ihmeen kaupalla. Lisäksi näin kävi sodan jälkeisten vaaran vuosien aikana. Epävarmuutta riitti myös kauas tulevaisuuteen.

Helpotuksesta ei ollut syytä huokaista edes 1970-luvun Suomessa. Mitä salaisuuksia arkistojen kätköistä vielä löytyykään tuohon taistolaisuuden värittämään vuosikymmeneen liittyen? Etenkin älymystön keskuudessa oli tuolloin tapana ylistää kommunistidiktatuureja, joissa ihmisarvo oli usein kortilla.

Mainittakoon, että saksalainen poliitikko ja ihmisoikeusaktivisti Joachim Gauck pitää suotavana, että ainakin Länsi-Euroopan, mukaan lukien Suomen, älymystössä kommunistiseen totalitarismiin myötämielisesti suhtautuneet voisivat julkisestikin pahoitella sitä, kenen puolesta he aikoinaan iskulauseitaan kuuluttivat.

*  *  *

Kansanedustajan tehtävät kutsuivat dosentti Jussi Niinistöä. Tämän myötä Vapaussoturi-lehden päätoimittaja on vaihtunut. Niinistö ennätti toimia Vapaussoturin päätoimittajana vuodesta 2006 lähtien. Uudelle päätoimittajalle on haasteellista astua erinomaisena kynänkäyttäjänä ja toimittajana tunnetun Niinistön saappaisiin.

Vapaussoturien jutut sekä runsas kuvitus ovat olleet ammattitaidolla laadittuja, toisin sanoen lukijaystävällisesti tehtyjä. Näistä lähtökohdista on myös ilo jatkaa perinteikkään lehden toimittamista.

Uusi päätoimittaja, Vesa Määttä on vuonna 1969 syntynyt filosofian tohtori, jonka työuraan on liittynyt muun muassa historiantutkimusta, liike-elämässä toimimista, museoalaa sekä jonkin verran toimittajan kokemustakin.