PääsivuKirja-arvioita • Ylioppilaan sota 1808
Ylioppilaan sota 1808
Ehrstrom_kuva Eric Gustaf Ehrström: Ylioppilaan sota 1808. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1143. 128 sivua.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on vaalinut arvokkaalla tavalla kulttuurimuistojamme. Siitä on jälleen osoituksena 200 vuoden takaisiin Suomen sodan muistoihin liittyvän aidon kirjan julkistaminen. Nuori ylioppilas ja kotiopettaja Eric Gustaf Ehrström (1791−1835) oli kesän 1808 taisteluiden aikana Pietarsaaressa, mistä käsin Ehrströmiä pyydettiin mukaan Ruotsin armeijaan rykmentin komissaariksi eli siviilivirkaiseksi huollon tilien hoitajaksi.


Ehrström suostui Savon jalkaväkirykmentin tarjoukseen ja alusta alkaen kasööri piti päiväkirjaa. Sitä kesti lähes neljä kuukautta (1.7.−16.10.1808) eli sen ajan kunnes Ehrström aselevon aikana turvalupakirjalla pääsi palaamaan kotiinsa Kruunupyyhyn.

Muistiinmerkinnät on nyt julkaistu nimellä Ylioppilaan sotapäiväkirja 1808. Sen nimi olisi voinut olla myös ”Pohjanmaan sotaa 1808 ylioppilaan silmin”. Ehrströmin sotataival alkaa Kruunupyystä etelään ja vastaan tulevat Lapua, Kauhava, Kuortane, Vähäkyrö, Vöyri, Oravainen, Munsala jne.

Ehrström on havainnoissaan varsin monipuolinen ja uskottava. Taistelupaikat, ihmissuhteet, ajan tavat, puutteet ja näkemykset tulevat hyvin taltioiduiksi. Siksi kirja on ainutlaatuinen kuvaus eräästä maamme kohtalon hetkestä. Tekstiä täydentävät kartat, eräät taisteluiden aikaisia. Voi melkein vakuuttaa, että kirjan tultua luetuksi ajatukset palaavat tuon tuosta resupekka-armeijan kärsimyksiin. Mutta samalla tulee mieleen Suomi 130 vuotta myöhemmin, kun ”Stoolin sankareiden” seuraajat pärjäävät mainiosti itsenäisyyden turvaamisessa.

Kun kustantaja on varustanut kirjan täydentävillä historiakuvan kokonaistiedoilla, niin vähemmän perehtyneellekin lukijalle tulee yllätyksenä, että ennen kuin Haminan rauha syyskuussa 1809 solmittiin, sotaa käytiin myös Ruotsin nykyisen valtakunnan alueella − Norrbottenissa ja jopa Tukholman ulkosaaristossa. Mutta sormen heristys! Opastusjakson päätelmä, ettei Suomesta olisi tullut koskaan itsenäistä Ruotsiin kuulumisella, ei istu asiatekstiin. Ja muistettakoon, ettei Haminan rauhassa erotettu mitään ”Suomea”, vaan kahdeksan Ruotsin itäisintä lääniä.

Ja sen verran vielä tiedoksi tuleville lukijoille, että ylioppilas Ehrströmistä tuli pappi, joka elonsa loppuun asti toimi Pietarin ruotsalaisessa seurakunnassa.

Pekka Vanhala

Julkaistu Vapaussoturissa 2/2008