Sotahistoriallinen aikakauskirja. Julkaisija Suomen Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Päätoimittaja Touko Perko. 264 sivua. Kirjaa voi ostaa ainakin Helsingistä Sotamuseosta (Maurinkatu 1) ja Tiedekirjasta (Kirkkokatu 14). Se on myynnissä myös Tiedekirjan nettikaupassa (20 € + postikulut) osoitteessa www.tsv.fi/tiedekirja. Suomen Sotahistoriallisen Seuran kotisivut ovat osoitteessa www.sshs.fi

Vuosittain loppusyksystä ilmestyvä Sotahistoriallinen aikakauskirja sisältää jälleen kerran nipun mielenkiintoisia tutkimusartikkeleita antiikista atomiaikaan. Aiheiden kirjavuus on samalla tämän kirjan rikkaus. Päätoimittaja Touko Perko toteaakin esipuheessa, että sodissamme on paljon sellaista, joka kiehtoo ihmismieltä: on sankaruutta, uhrimieltä ja sodankäynnin taitoa mutta myös runsaasti tappioita ja epäonnistumisia.

Tuoreimman aikakauskirjan teemat painottuvat jat kosotaan, jos kohta kirjan aloittaakin Paavo Castrénin tutkielma Ateenalaisten laulusta, tuosta Sibeliuksen säveltämästä sortovuosien legendaarisesta protestilaulusta ja itsenäisen Suomen Kadettikoulun kunniamarssista. Laululla on pitkät, aina 2 700 vuoden takaiseen kreikkalaiseen kulttuuriin ulottuvat perinteet ja sen isänmaallinen sanoma oikein ymmärrettynä on aina ajankohtainen.

Juho Poterin artikkelin aiheena on valkoisten kaatuneiden huolto Savon rintaman paikallishyökkäyksissä maaliskuun 1918 vaihteessa. Se perustuu laajaan ja huolelliseen arkistotyöhön. Poterin lähiaikoina ilmestyväksi odotetusta väitöskirjasta kaatuneiden huollosta vapaussodan aikana onkin odotettavissa lisää tarkentavia tutkimustuloksia tästä vähän tutkitusta aiheesta.

Ilmailuhistorian asiantuntija Carl-Fredrik Geust kirjoittaa siitä, mitä sotavangeiksi otetut punalentäjät kertoivat suomalaisille kuulustelijoilleen. Lauri Lehtosen aiheena on ilmavoimien radiotiedustelu jatkosodassa.

Jussi Jalonen puolestaan käy läpi Tauno Polónin vaiheita suomalaisten vapaaehtoisten SS-pataljoonassa 1941−1943. Polón kävi myös Bad Tölzin upseerikoulun (SS-Junkerschule). Artikkeli on syntynyt laajemman työn sivutuotteena – Jalonen nimittäin julkaisi hiljattain elämäkerran Tauno Polónin isästä, jääkärieversti ja Mannerheim-ristin ritari Eino Polónista.

Juhani Lievonen käsittelee hyvin perusteellisella tavalla saksalaisten sukellusveneiden toimintaa Suomen lähivesillä 1944–1945, Tuomas Rimpiläinen puolestaan saksalaisia suomalaisessa lehdistössä samaan aikaan käydyssä Lapin sodassa. Artikkeli on osuvasti otsikoitu: aseveljistä lapinpolttajiksi.

Kirjan päättää Esa Seppäsen muistelmakirjoitus puolustusvoimain komentajan Yrjö Keinosen salamaeron 1969 taustoista. Alkaisikohan tämän jälkeen tapaus Keinonen olla loppuun kaluttu?

Kirjaan sisältyy hyödyllinen, aiheenmukainen hakemisto Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa ja sen edeltäjissä kuuden vuosikymmenen aikana julkaistuista artikkeleista.

Jussi Niinistö


Julkaistu Vapaussoturissa 1/2009