Valtakunnallisen Suojeluskuntalainen-patsaan pystyttämisestä on kulunut 20 vuotta. Merkkipäivän johdosta Seinäjoella järjestettiin 24. toukokuuta kansalaisjuhla seminaareineen ja kunniakäynteineen.

− Hiljaisuuden portit avattiin, tiivisti kenraaliluutnantti Ermei Kanninen seminaarin alustuspuheenvuorossaan Suojeluskuntalainen-patsaan historiallisen merkityksen. Itsesensuuri alkoi hellittää. Suomessa voitiin vapaammin puhua suojeluskunnista, lotista sekä vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä yleensä.

Hankkeen alkuunpanijat

Kenraali Kanninen paljasti puheessaan patsashankkeen ensimmäisten puuhamiesten nimet: kaukopartiomies, Yhdysvaltain armeijan majuri Olavi Alakulppi, kirjailija Erkki Palolampi ja rehtori Markku Mannerkoski.

Kanninen polkaisi hankkeen liikkeelle. Hänen luotsaamansa patsastoimikunta omaksui periaatteikseen, että varat näköispatsaaseen kootaan kansalaiskeräyksellä, minkään puolueen erityistukea ei haluta, keneltäkään ei kysytä lupaa mutta valtiojohto pidetään tilanteen tasalla.

Laaja julkisuus

Patsas päätettiin tilata professori Pentti Papinaholta ja esittää sen sijoittamista pääkaupunkiin Hesperian puistoon Helsingin suojeluskuntapiirin entisen talon eteen.

− Tästä alkoi laaja kirjoittelu lehdistössä ja täytyy myöntää, että vasemmiston vastustus yllätti toimikunnan, kertoi Kanninen.

Esimerkiksi Demokraattinen vaihtoehto -nimisen taistolaiskommunistien puolueen edustaman näkemyksen mukaan ”suojeluskunnat olivat poliittisia aseistautuneita väkivaltajärjestöjä, joiden 20−30-luvuilla harjoittama laajamittainen mitä raain terrori pantiin paheksuen merkille myös ulkomailla.”

Patsas Seinäjoelle

Helsingin kaupunginhallitus otti kielteisen kannan Suojeluskuntalainen-patsaaseen. Niinpä patsasta päätettiin tarjota Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskukseen Seinäjoelle, joka ottikin sen vastaan. Patsas päätettiin sijoittaa entisen Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin esikuntarakennuksen − nykyisen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon − pihamaalle.

Patsaan paljastustilaisuus 2. heinäkuuta 1988 oli suurenmoinen maanpuolustusjuhla. Kaikkien huulilla tuntui olevan yksi ainoa sana: vihdoinkin!

Paikalle saapui yli 12 000 ihmistä eri puolilta Suomea ilman erillistä kutsua. Sen sai aikaan vasemmiston harjoittama räikeä parjaus. Ajat olivat muuttumassa ja maa henkisesti vapautumassa − siitä yhtenä kouriintuntuvana osoituksena Suojeluskuntalainen-patsas.

”Suomen maanpuolustus oli aina nojannut vapaaehtoisuuteen ja sen oli jatkuttava kaikissa olosuhteissa tällä pohjalla”, totesi kenraaliluutnantti Ermei Kanninen puhuessaan Suojeluskuntalainen-patsaan merkityksestä.

”Sieluni silmissä näin kaiken aikaa edessäni kookkaan ryhdikkään nuoren miehen, joka seisoo rauhanomaisessa vapaassa haara-asennossaan, kasvoillaan hyväntahtoinen, valpas ilme”, on kuvanveistäjä Pentti Papinaho kirjoittanut patsaansa luomisprosessista. − Kuvat Jussi Niinistö.