Mikä on se Euroopan maa, jonka pääkaupungin pääkatu Vapaudenkatu on aiemmin ollut nimeltään mm. Adolf Hitler Strasse ja Josef Stalin Ulitsa?

Maahan on Latvia, jonka pääkaupungin Riian pääkatu Brivibas Iela (Vapaudenkatu) on vaihtanut nimeään kulloisenkin miehittäjän mukaan.

Ajat ovat muuttuneet, mutta siitä huolimatta Latvia on yli 90 vuoden ajan liittynyt läheisesti Suomen jääkärien historiaan, ja siellä on yhä lukuisia muistoja vapautusarmeijamme ydinjoukosta. Jääkärithän taistelivat Latviaan kuuluvalla Kuurinmaalla vuonna 1916 ja olivat siellä koulutuksessa seuraavan vuoden, kunnes palasivat Suomeen helmikuussa 1918.

Libau ja Misse

Monet suomalaiset bussiretkikunnat käyvät vuosittain tutustumassa Riikaan, mutta myös Latvian suomalaisiin jääkärimuistoihin. Erityisesti jääkäriemme valakirkko ja jääkärilipun vihkimispaikka Liepajan – jääkärien kielellä Libaun – Pyhän kolminaisuuden kirkko sekä Riianlahden taisteluasemat muistomerkkeineen ja hautausmaineen ovat tulleet lukuisille retkeläisille tutuiksi.

Latviassa on kuitenkin myös muita jääkärimuistoihin liittyviä kohteita, joista kaikki eivät ole yhtä helposti saavutettavia kuin Liepaja ja Riianlahden rannalla oleva Klapkalnciems. Jääkärihistoriahan kertoo, että jääkäripataljoona otti ensin rintamavastuun Misse-joella (latviaksi Misa).

Galling on Bitite

Missellä kaatui kesällä 1916 kolme jääkäriä, Alfred Hyytinen Lappajärveltä, Max Kronqvist Pietarsaaresta ja Ilmari Pahkajärvi Kortesjärveltä. Jääkärimatrikkeli kertoo heidät haudatun Gallingin sotilashautausmaahan.

Nykyiseltä Latvian kartalta on turha etsiä Galling-nimistä paikkakuntaa saati sen hautausmaata. Tosiasiassa ensimmäisten kaatuneiden jääkärien hauta löytyy pienen Bitite-nimisen kylän laidalta, metsän keskeltä. Kylä on niin pieni, etteivät maantiekartat tai nykyiset navigaattoritkaan sitä tunne.

Latviassa ovat myös jääkärihistorian mainitsemat Ekkau-Kekkaun ja Schmardenin taistelupaikat. Ensiksi mainitussa sai tulikasteensa jääkäritykistö, jälkimmäisessä pioneerit. Näiden lisäksi on yksittäisiä jääkärihautoja useammallakin paikkakunnalla.

Nykyisin Baltiaan on mahdollista tutustua omatoimisesti omalla autolla liikkuen. Ongelmana on kuitenkin se, että useimmat historiallisista jääkärikohteista ovat vaikeasti löydettävissä – tai niiden löytäminen on yksinkertaisesti mahdotonta. Nimet ovat muuttuneet, viitoitus on heikkoa, ja tarkkaa tietoa kohteista ei ole saatavilla.

Opaskirja tarvitaan

Niinpä suomalaisilla perinnejärjestöillä olisi nyt tilaisuus – tai suorastaan velvollisuus – laatia opaskirjanen, jossa Latvian jääkärikohteet luetteloitaisiin ja annettaisiin selkeät ajo-ohjeet niiden löytämiseksi. Tällainen julkaisu antaisi meille suomalaisille aivan uudenlaisen mahdollisuuden perehtyä jääkärihistoriaan.

Latviassa on lisäksi jääkäreihin liittymättömiä, suomalaisia kiinnostavia kohteita kuten Mannerheimin – tai oikeastaan hänen vaimonsa – aikanaan omistama Apprickenin (Apriki) kartano pienine Mannerheimille omistettuine museoineen.

Meille tekee hyvää nähdä myös Baltian viimeisimmän miehittäjän jälkeensä jättämät autiot kerrostaloalueet, joista miehittäjä viime töikseen särki kaiken mahdollisen. Ne ovat todellinen yhden aikakauden ja yhden kulttuurin muistomerkki.

Misse-joen rintamalla kaatuneet jääkärit olivat kaikki pohjalaisia. Viipurin suojeluskuntapiiri on kuitenkin pystyttänyt muistomerkin heidän haudalleen, jonka löytäminen on asiaan vihkiintymättömälle jokseenkin mahdotonta.

Lähellä ensimmäisinä kaatuneiden suomalaisten muistomerkkiä on saksalaisten pystyttämä muistokivi, joka kertoo paikan olevan Gallingin saksalainen sotilashautausmaa, johon on haudattu 18 saksalaista, 3 suomalaista ja 9 venäläistä sotilasta.

Riianlahden rannalla Klapkalnciemissa lienee ainoa suomalaisesta jääkärimuistomerkistä kertova opaste. Latvian kieli ei kuitenkaan helposti avaudu suomalaiselle.

Tukumsin sotilashautausmaa kertoo karua kieltään neuvostokulttuurista. Kiviset ristit on katkottu, kun on tarvittu kiviainesta johonkin rakennustyöhön. Ainoana ristinä näkyy kuvassa suomalaisten jääkäri Paavo Kinnusen haudalle muutama vuosi sitten pystyttämä risti. Kinnunen kaatui heinäkuussa 1916 Schmardenin taistelussa.

Liepajassa on jääkärimuistojen lisäksi nähtävissä muistoja viimeisimmästä miehittäjästä ja sen edustamasta sivistystasosta. – Kuvat Mikko Uola