Suomi oli talvisodan ajan maailman huomion keskipisteessä. Daavid ja Goljat -asetelma – pienen läntisen demokratian urhea puolustustaistelu päälle rynnivää idän kommunistista suurvaltaa vastaan – herätti runsaasti myötätuntoa synnyttäen muun muassa vapaaehtoisliikkeen.

Eniten Suomeen saapui ruotsalaisia vapaaehtoisia: noin 8 000 miestä. He ehtivät Svenska Frivilligkåren -nimisenä joukko-osastona osallistua taisteluihin Pohjois-Suomessa.

Lapualle puolestaan perustettiin 8. tammikuuta 1940 muille kansallisuuksille tarkoitetun Osasto Sisun harjoitusleiri, jota johti kapteeni Bertil Nordlund. Paikallinen suojeluskunta ja lottajärjestö avustivat kansainvälistä osastoa monin eri tavoin. Se majoitettiin entiselle venäläiselle kasarmille, maatalouskoululle ja työväentalolle sekä upseereita myös perheisiin.

Suuri unkarilaisosasto

Osasto Sisu kasvoi aluksi odotettua hitaammin käsittäen maaliskuulle tultaessa vasta reilut 120 miestä, jotka edustivat 23 eri kansallisuutta. Se oli siis eräänlainen muukalaislegioona. Runsaimmin edustettuna olivat tässä vaiheessa virolaiset.

Brittien mukana saapunut Justin Brooke kertoo kirjassaan Talvisodan kanarialinnut, että heidän joukossaan oli varsin sekalaista seurakuntaa. Eräältäkin oli kotimaassa värväyksen yhteydessä kysytty, miksi hän halusi Suomeen.

– Tietenkin taistellakseni niitä penteleen suomalaisia vastaan, kuului vastaus. Mies hyväksyttiin mukaan.

Huomattavan voimanlisäyksen Osasto Sisu sai 2. maaliskuuta, kun melkein kuukauden ajan matkaa halki sotatilassa olleen Euroopan tehnyt unkarilainen 341 vapaaehtoisen osasto saapui Lapualle. Saksa oli kieltänyt unkarilaisten kauttakulun, mikä oli huomattavasti hidastanut matkantekoa. Tätä verraten hyvin koulutettua ja varustettua osastoa johti yliluutnantti Imre Kémeri Nagy.

Kapteeni Nordlund toivotti päiväkäskyssään veljeskansan jäsenet tervetulleiksi:

– Olkaa varmoja siitä, ettemme taistele ainoastaan Suomen oikeuden vaan myös ihmiskunnan korkeimpien arvojen puolesta.

Unkarilaiset majoitettiin Lapuan yhteiskoululle ja kansakoululle. Pustan pojat tulivat hyvin toimeen lapualaisten kanssa ja lahjoittivat lähtiessään muistotaulun Lapuan kirkon seinään.

Lapualla vapaaehtoisia valmisteltiin rintamalle antamalla heille koulutusta muun muassa suomalaisten aseiden käytössä, hiihdossa ja suomen kielessä. Osasto Sisu ei kuitenkaan ehtinyt rintamalle.

Henkinen merkitys huomattava

Rauhan tullessa 13. maaliskuuta ulkomaalaisia vapaaehtoisia oli Lapualla jo yli 500 miestä, ja heitä saapui jatkuvasti lisää. Pian virta kuitenkin kääntyi, kun kotiutukset alkoivat.

Järjestys Lapuan harjoitusleirillä säilyi kaiken aikaa hyvänä. Vapaaehtoisten ja lapualaisten kesken oli paljon kanssakäymistä. Erityisesti sukulaiskansa Unkarin komeiden sotilaiden kerrotaan herättäneen lapualaisissa neidoissa kiinnostusta, ja romanssejakin syntyi.

Talvisodassa Suomen avuksi tulleiden kaikkiaan lähes 12 000 vapaaehtoisen määrä ei ollut suuren suuri eikä vastannut valtionjohdon toiveita. Määrää tärkeämpi oli kuitenkin avun poliittinen ja psykologinen merkitys: vapaan Suomen asian puolesta olivat ulkomaalaisetkin valmiit taistelemaan.



Jussi Niinistö

Julkaistu Vapaussoturissa 4/2006

Unkarilaisen vapaaehtoisosaston aliupseereita. Keskellä yliluutnantti Kémeri, joka ylennettiin Suomessa kapteeniksi.