Tamperelaisen keräilijän Keijo Kyöttilän koti on samalla itsenäisyyshistoriallinen museo. Kyöttilä on täyttänyt taloaan Suomen historiaan liittyvällä esineistöllä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Esineet eivät ole piilossa kaappien kätköissä, vaan näyttävästi esillä tilavassa ja kodikkaassa omakotitalossa.

Kyöttilän keräilyn painopistealueeksi on vakiintunut itsenäisyyden aika vuoteen 1945 saakka. Ajan keskeisistä vaikuttajista Kyöttilää kiinnostaa etenkin Mannerheim, kuten monia muitakin suomalaisia keräilijöitä. Mannerheimille hän on omistanut kokonaisen ajan henkeen sisustetun huoneen. Myös Svinhufvud-aiheiset esineet miellyttävät.

Isänmaallisaiheisten ryijyjen keräilijänä Keijo Kyöttilä on aivan omaa luokkaansa. Niiden kirjo on huikaiseva.

Keräilyyn ei kyllästy

Viime vuosina Keijo Kyöttilän kiinnostus on kohdistunut perhesuhteista johtuen myös Suomessa vähemmän harrastettuun japanilaisen militarian keräilyyn. Japanilaiset eivät itse erikoisemmin keräile univormujaan. Joskus kuulee syyksi mainittavan taikauskon: asepuvuissa muka viihtyisivät niiden aiempien kantajien sielut. Kyöttilän mukaan syynä on pikemminkin toisen maailmansodan lopputulos: Nipponin pojat lyötiin totaalisesti polvilleen.

Särkänniemen akvaarion hoitajana työskentelevän Kyöttilän mukaan keräilyharrastus jatkuu hamaan tulevaisuuteen, sillä kokoelma ei ole täydellinen koskaan. Keräilyyn ei kyllästy. Harrastuksen hienoimpia hetkiä on, kun kauan kaivattu esine vihdoin sattuu silmien eteen, löytää paikkansa kodissa ja historia muuttuu käsin kosketeltavaksi.

Yhteistyö on voimaa

Kaikkia keräilykohteita ei voi löytää osto- ja myyntiliikkeistä, antiikkimessuilta tai huutokaupoista, vaan usein etsinnässä auttavat keräilyn kautta syntyneet kontaktit − toiset keräilijät. Heiltä voi saada vinkkejä kiinnostavista kohteista, ja esineistä saatetaan tehdä myös vaihtokauppoja molemminpuoliseksi tyydytykseksi.

Parhaimmillaan keräilijäkollegoista tulee hyviä ystäviä, koska keräilijäluonnetta ymmärtää parhaiten toinen keräilijä. Yhteistyö on siis voimaa keräilynkin kaltaisessa yksilölajissa.



Jussi Niinistö

Julkaistu Vapaussoturissa 4/2006

Keijo Kyöttilän kodin helmi on Mannerheim-huone, jossa sijansa ovat saaneet kymmenet sotiemme ylipäällikköä kuvaavat taulut, reliefit ja valokuvat. Kuvassa keskellä Talvisodan muistoryijy.

Erityisesti Kyöttilää miellyttää valokuva Mannerheimista seuraamassa Tampereen valtausta. Tämän kuvan pohjalta Eero Järnefelt maalasi tunnetun taulunsa.

		Peilipöydälle sijoitetun pienoispatsaskokoelman aarteita ovat kolmen erilaisen lottapatsaan ohella etualalla oleva talonpoikaismarssin rautainen muistopatsas vuodelta 1930, jossa Vihtori Kosola nostaa nyrkkiään huudattaessaan eläköötä isänmaalle. Mielenkiintoinen on myös äärimmäisenä oikealla oleva Uuno Aron patsas vuodelta 1944, jossa sotilas suojaa perhettään.

Huutokauppalöytö on välirauhan aikana valmistettu Tolvajärven taistelun muistoryijy, joka on omistettu Polkupyöräpataljoona 7:lle.

Kyöttilän intohimoinen ryijyjen keräily alkoi tästä Vapaussodan Rintamamiesten Liiton ryijystä.

Ryijyt olivat aikanaan suomalaisen kodin olennainen sisustuselementti. Kuvassa Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin ryijy.

Talon alakerrassa on mittava univormukokoelma, jonka vapaussotaosioon kuuluvat mm. Kyöttilän esittelemät kaksi jääkäritakkia. Kokoelmansa puutteiksi Kyöttilä kokee erikoisesti takit m/27 ja kesätakit yleensä.

Lottapukujakin löytyy, esimerkiksi työ- ja lumipuvut. Kuvassa vasemmalla kuriositeetti: lottien harvinainen lätsätyyppinen kesäpäähine. Vapaussodan aikainen kaksiosainen lottapuku on vielä haussa; Kyöttilä tietää, että niitä on ainakin yksi olemassa.

Kuvassa elokuvista tuttu japanilaisen upseerin (kapteenin) tyypillinen asetakki, jonka meikäläisittäin mielenkiintoinen yksityiskohta on katanan tyyppiselle upseerimiekalle tehty leikkaus; miekan kantovyö kun kulki takin alla